Arvostelut julkaisuvapaat: Kyllä
Hyvänpuoleiset tyypit, hieman etupainoinen. Melko sopusuhtainen runko, leveä hyvänmuotoinen kaula, pysty pitkä lapa, piirteetön säkä, pitkä vahva lanne, lyhyt jyrkähkö lautanen. Etujalat lyhytsääriset ja taittuneet varvasakselit, takajalat melko hyväasentoiset, lyhyet vennohkot vuohiset. Hieman matalapohjaiset matalakantaiset säännölliset kaviot. Etujalkojen liikkeet ahtaat kerivät ja epävakaa kinner käynnissä. Suorat raviliikkeet, etujalkojen liikkeet ahtaat. Käynti: Melko irtonaista, lyhyttä. Ravi: Voimatonta, lyhyttä, melko tahdikasta. Laukka: Melko hyvä tasapaino, melko hyvä hieman lyhyt ja voimaton laukka. Luonne: Nöyrä, toimiva ja yhteistyöhaluinen ratsastuskokeessa, toimiva rauhallinen mitata ja tarkastaa.
Kilpaillut aluetasolla kouluratsastuksessa he:C ja he:B luokissa, joista yli 60 % tuloksia
Kilpaillut melko vähän ja melko vaatimattomin tuloksin.
Isä Veihaivei Jii 1868-04, palkittu jalostusarvostelussa ratsusuunnalla II palkinnolla, 6-vuotiaiden suomenhevosten kasvattajakilpailun voitto kouluratsastuksessa vuonna 2010, 21 jälkeläistä joista yksi palkittu ja yksi hyväksytty jalostusarvostelussa ratsusuunnalla
Emä Sangen Tumma 1746-07, ei jalostusarvosteltu, 5 jälkeläistä joista yksi rakennetarkastettu hyväksytysti työhevossuunnalle
Emänisä Totemi Rok 1007-96, hyväksytty jalostusarvostelussa juoksijasuunnalle, voittanut mm. Pikkukunkun ja Derbyn,187 jälkeläistä joista useita jalostusarvosteltu eri suunnille, orijälkeläisiä mm. juoksijasuunnalla Rokin Maxi ja ratsusuunnalla Sangen Tuima
Lähimmät sukuyhdistelmät
Vilperi 5 + (6+6)
Isänsä melko pieneksi jääneestä jälkeläismäärästä ensimmäinen jalostusarvosteltava orijälkeläinen. Yksi harvoista isänisänsä, ratsusuunnalla L3 I jälkeläispalkitun Apelin suvun jatkajia. Sukutaulu edustaa pääosin juoksijajalostusta. Emänemä Tihi L3 I jälkeläispalkittu ratsusuunnan jälkeläisistään, jälkeläisiä mm. R-suunnan jalostusoriit Sangen Tuima ja Tihin Onni. Ei kertauksia lähimmässä viidessä sukupolvessa.
Kokonaissukusiitosprosentti 2,17 % ja viiden sukupolven perusteella 0,00 % ovat suomenhevosella matalia.
Sukukatokerroin 100,00 % mikä kertoo yksilötasolla erittäin korkeasta geneettisen monimuotoisuuden tasosta suomenhevosilla.
Esitetty hyvässä kunnossa. Hyvin kestäneet jalat. Syvän koukistajan jännetupet hieman täyttyneet kaikissa jaloissa, hieman löysät takapolvet. Ell Jussi Hietala 25.8.2025: Ei kesäihottumaan viittaavia oireita.
Lievä kaviorustoluutuma 3/5 mej, ei muita merkittäviä löydöksiä.
Sini Vaittinen
Susanna Frey, Johanna Sianoja
Arvostelutilaisuuden hevoset | Arvostelutilaisuus
